Nyt ei ole käsityöosastolta uutta kerrottavaa, joten kerronpa jotain Belgiasta.
Silläkin uhalla, että saatte kohta yliannostuksen kukkakuvia ja keväisiä maisemia, aion viedä teidät pienelle kiertokäynnille Belgian kuninkaallisille kasvihuoneille. Ne nimittäin avataan yleisölle vain kerran vuodessa pariksi kolmeksi viikoksi ja tämä ihmehän piti käydä katsomassa.
Kasvihuoneista puhuminen on kyllä näiden rakennusten kohdalla aikamoista vähättelyä, kysymyksessä on nimittäin valtava lasista ja teräksestä rakennettu kompleksi, jossa on kupolikattoja ja kauniisti kaareutuvia teräsrakenteita. Kaiken keskellä on jättimäinen lasipalatsi, joka tunnetaan nimellä rautakirkko ja jonka ilmeisesti alun perin piti tullakin kirkolliseen käyttöön.
Isommat lasipalatsit on yhdistetty toisiinsa käytävillä ja tuntui että kasvihuoneet ja käytävät jatkuvat ja jatkuvat loputtomiin. Virallisilla nettisivuilla puhutaankin maastossa polveilevasta lasikaupungista, ja ihmekö tuo, sillä kasvihuoneiden pinta-ala on yhteensä 2,5 hehtaaria. Kokonainen iltapäivä näillä puutarhoilla vierähtikin ja kännykän mittarin mukaan kävelymatkaakin tuli yhteensä 2,5 km.
Ja entäs ne kasvit! Joidenkin kupolien alla oli sademetsiä täysikasvuisine palmuineen. Jotkut lasikäytävät taas olivat kukkien ympäröimiä tunneleita.
En uskalla ajatella miten paljon tällaisen kolossin lämmityskulut voivat talvella olla, saati muut ylläpitokustannukset.
Jos joskus haluaa tuntea olevansa satukirjassa niin kannattaa ottaa tämä nähtävyys matkaohjelmaan (sikäli mikäli matka ajoittuu tuohon erittäin rajalliseen aukioloaikaan).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti