lauantai 25. lokakuuta 2014

Lämmintä kättä

Täällä tarjotaan taas lämmintä kättä. Edellisen postauksen kämmeköistä innostuneena neuloin vielä toisetkin...



ja kolmannetkin on tulossa....


Malli on omasta päästä keksitty ja lankana vanha tuttu Novitan 7 veljestä. Mallineule näyttää palmikolta, mutta ei kuitenkaan sitä ole.  Nämä valmistuvat todella nopsasti ja helposti ja sopivat hyvin telkkarineuleeksi. Itse testasin nämä "Gran Hotel" -sarjalla ja hyvin onnistui.

Näihin saattaa olla ohje tulossa, sikäli mikäli neulekaavion kirjoittamisen salat avautuvat minulle.


Brysselin syksyssä on meneillään jännä siirtymäaika.  Osa puista on vielä vihreitä, osa pudottanut jo lehtensä, ja saattaapa jossain törmätä vielä kesäkukkiinkin.


Mutta niin se on, että syksy on ihmisen parasta aikaa. Nautitaan siitä.



sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Toimistokämmekkäät

Jos sinulla on työhuoneessasi hyvin toimiva keskuslämmitys, niin ole siitä onnellinen ja kiitollinen. 

Itse työskentelen hurmaavassa vanhassa rakennuksessa, mutta 16 metriä pitkään työhuoneeseeni on muistettu laittaa lämpöpatteri vain yhteen päähän. Ja arvatkaapa vain onko se se pääty jossa itse istun? 
Tämä pitkä ja kapea työhuone on kaiken lisäksi talon päädyssä, mikä edesauttaa kesäisten sauna- ja talvisten jääkaappiolosuhteiden syntymistä.

Tulevaa talvea ajatellen neuloin viikonloppuna kämmekkäät.



Ohje: Fetching
Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot: 4 mm

Tänä viikonloppuna ei tosin kämmekkäitä eikä muitakaan lämpimiä varusteita tarvittu kun Bryssel näytti parhaita puoliaan. Lämpötila huiteli lähes hellelukemissa ja aurinkokin paistoi. Tuntui, että kesä tuli vielä kerran käymään.




Mutta ensi viikolla palataan taas säänkin puolesta takaisin syksyyn.  Eli kohta on taas hyvä syy käyttää kaikkia niitä männävuosina tehtyjä neuleita. Ja neuloa vielä lisää! 

Antaa siis tulla lunta tupaan ja jäätä porstuaan, meikä on varustautunut!

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Akropolis

Uskokaa tai älkää, mutta nyt olisi kerrankin valmis neule esiteltäväksi. 



Malli: Akropolis
Lanka: Schachenmayr Universa
Menekki: vajaat 250 g
Puikot: 4 mm


Tästä langastahan piti alun perin tulla villatakki, mutta se suunnitelma muuttui hyvin pian liiviksi kun langan riittävyydestä ei ollut takeita. Liivi taas joutui purkuun ja muuttui hihattimeksi kun sain akuutin lukihäiriön enkä ymmärtänyt ohjeesta vartalo-osuuden jälkeen höykäsen pöläystä

Ei tämä hihatinkaan mikään helppo nakki ollut. Innostuttuani liikaa Belgiaan tulleesta videopalvelusta tuijotin välillä enemmän kuvaruutua kuin neuletta ja joskus tuli muutama kierros neulottua kahteen otteeseen tai pudotettua pari silmukkaa. Seuraavana päivänä seurasi sitten vaurioiden kartoitus ja paikkaus näkymättömiin.



Isompi ongelmakohta tuli eteen kun selkäosa ja ensimmäinen hiha oli neulottu, ja olisi pitänyt purkaa väliaikainen aloitusrivi selkäosan reunasta toista hihaa varten. Neulehan aloitetaan virkkaamalla ketjusilmukoista pitkä nauha, johon silmukat luodaan. Selän ja ensimmäisen hihan jälkeen tämä virkattu rivi puretaan, ja silmukat poimitaan toista hihaa varten. Sattuneista syistä suosittelen tekemään tämän ketjusilmukkarivin erivärisellä langalla ja testaamaan etukäteen, että se purkautuu helposti. Itse virkkasin silmukat samasta langasta kuin muunkin neuleen, enkä saanut niitä purettua vaikka kuinka yritin ja saksilla uhkailin. Lopulta annoin periksi ja jätin tämän virkatun rivin paikoilleen. Loin uudet silmukat siihen ja saatoin suureksi helpotuksekseni todeta etten edes itse pystynyt näkemään liitoskohtaa.



Hihatin neulotaan siis kahdessa osassa ja hihan saumat ommellaan yhteen. Hihansuihin ja selkäosuuden ympärille virkataan reunus. Ohjetta oli helppo seurata, mutta jos itse tekisin tämän uudestaan, niin neuloisin tämän hihansuusta toiseen yhtenä kappaleena ja tekisin reunukseen joustavan neuleen. Itselläni virkattu osuus kiristää pingotuksenkin jälkeenkin vähän, vaikka muuten tästä tuli vähän liiankin väljä. Kyllä tämäkin neule silti varmasti käyttöön pääsee, viileinä kesäiltoina se lämmittää sopivasti. 

Tämän kesäneuleen valmistuttua näin ensimmäisille syyskylmille, täytynee ruveta hieman hiomaan ajoitusta ja aloittaa kiireesti talvisemmat projektit. Vai mahtaisiko omalla tahdillani olla sittenkin parempi jatkaa kesäneuleiden parissa ensi vuotta ajatellen?

perjantai 3. lokakuuta 2014

Lost in knitting



Viime viikkojen intiaanikesästä huolimatta on pakko ruveta uskomaan pikkuhiljaa, että syksy se on.



Syksy on jännää aikaa, sillä silloin aika ikään kuin hidastuu.
Johtuneeko tästä hidastumisen tunteesta, mutta neuleprojekti ei meinaa edetä sitten niin millään. Eikä asiaa yhtään auta se, että kun on päässyt työssä puolenvälin paremmalle puolelle niin huomaa tekeleessä jonkun kauhean katastrofin (liian iso, liian pieni, järkyttävä virhe, iso reikä, muuten vain kamala -  vain muutamia viimeaikaisia mainitakseni). Ja sitten alkaa taas purkuhommat.



Tämä viimeisin yritelmä on nyt ylittänyt kriittisen puolenvälin merkkipaalun. Tämänkin aioin jo kerran laittaa purkuun kun yhdessä vaiheessa huomasin neuloneeni pari kierrosta pitsikuviosta kahteen kertaan, sekä yhtenä iltana illan pimeydessä, tuijottaessani netin videopalvelua, pudottaneeni huomaamatta silmukan keskellä pitsikuviota ja saaneeni aikaan ison reiän. Sain nämä kauneusvirheet paikattua melko huomaamattomiksi ja päätin jatkaa urheasti eteenpäin.

Niin, enpä ole tainnut kertoa vielä, että se kuuluisa videopalvelu (sen enempää nimiä mainitsematta) rantautui sitten vihdoin myös Belgiaan. Tämä oli minun neulomisieni kannalta hyvä uutinen, koska en osaa enkä jaksa neuloa, ellei minulla ole jotain muutakin ajanvietettä sen lisäksi. Mielellään jotain kevyttä katseltavaa. Lukeminen ja neule on liian hankala yhdistelmä,  ja äänikirjoihin taas en osaa oikein keskittyä. Mutta neule ja telkkari/video, jes! Nyt on parhaillaan katsottavana takavuosien hittisarja Lost, joka jostain syystä aikoinaan meni minulta täysin ohi. Lapset taisivat olla vielä niin pieniä, että nukkuminen oli tärkeämpää kuin telkkari. Minulle siis, ei lapsille. Mutta nyt, muutaman jakson jälkeen, ymmärrän niitä, jotka tätä niin hehkuttivat.

Ja näyttipä tuolla sivustolla olevan ihan vain muutama muukin kiinnostava sarja ja leffa… Nyt ei puutu kuin sitä aikaa. Ensimmäistä kertaa eläissäni kadehdin eläkeläisiä.