Tai oikeastaan se meni niin, että mies sanoi että ompeluverstaani olohuoneen nurkassa vie aika paljon tilaa ja että voisinko mitenkään yrittää saada valmista aikaan.
Ensimmäisenä valmistui bägi.
Kaipasin kevyttä kesälaukkua ja osallistuin joku aika sitten Hipun järjestämään blogiarvontaan, jossa voittona oli tällainen bägi. Kun onni ei siinä potkaissut niin rohkaisin mieleni ja päätin ommella laukun itse. Blogissa on tähän aivan loistavan selkeät kaavat ja ohjeet.
En löytänyt mistään metallisia hihnanpidikkeitä, joilla hihnan pituutta olisi voinut säätää, joten ompelin hihnan suoraan alavaran ja yläreunan väliin.
Vaikka ohjeet olivat todella selvät niin välillä homma näytti melko sekavalta. Vuorin kiinnitys ei ollut mikään maailman helpoin nakki.
Lopulta väkertäminen palkittiin ja lopputulos oli oikein professionaali.
Tein vuorin ohuemmasta kankaasta, enkä viitsinyt laittaa sille erikseen tukikangasta. Nähtäväksi jää miten se kestää käytössä. Mutta mikäpä tässä elämässä on ikuista?
Eikä tässä kaikki.
Samaisen ukaasin saattelemana viimeistelin myös kesäisen kotelomekon.
Jos tämä aiheuttaa tämän blogin lukijalle déjà vu -tunteen, niin eipä ihme. Olen nimittäin ommellut ihan samanlaisen mekon pari vuotta sitten, mutta onnistuin kutistamaan sen pesussa niin ettei se enää mahdu päälle. Belgialaisella suklaalla voi tietysti myös olla osuutta asiaan.
Olohuoneen ompeluverstas on nyt laitettu kesäteloille ja kesä saa jatkua muiden käsitöiden parissa. Niistä sitten seuraavaksi!
Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua!