Hidasta elämää

Viime viikkoina ja päivinä on tullut neulottua ja neulottua. Silti on tuntunut, ettei työ ole oikein edistynyt, saati että mitään olisi valmistunut. 

Työn alla on tosin tällainen isompi pitsihuivi, joka ei ole kovin nopeasti valmistuvaa sorttia.

Ulkoneulontakausi on Brysselissä parhaimmillaan

Sen lisäksi liityin jokunen aika sitten Ravelryssä Elena-huivin mysteeri KAL:iin, eli yhteisneulontaan. Huivin ohje on nyt kokonaisuudessaan julkistettu ja minullakin se alkaa olla viittä vaille valmis.

Innostuin tästä mysteerihuivista niin kovin, että laitoin alulle toisenkin version samaisesta Elenasta. Se ei ole vielä paljon alkua pidemmällä.

Teen tätä toista Elenaa jämälangoista, enkä ole vielä ihan satavarma miten toimiva ideani on. Värit ainakin ovat kesäisen hempeät. 

Ja sitten on vielä tämä kietaisuliiviprojekti. Ostin viime kesänä Suomen matkalta Novitan Kajoa, kun siinä olivat kaikki suomalaisen järvimaiseman värit, enkä sitten keksinyt mitä siitä voi tehdä. Lisäksi lankaa on näiden kotitossujen jäljiltä vain kaksi kerää, joten mihinkään kovin kummoiseen se ei riitä. 

Eli eipä tässä tämän enempää tarvitsekaan miettiä mikseivät neuleet edisty. 

Liian monta rautaa tulessa.

Mutta näissä hommissa onneksi matka taitaa olla tärkeämpi kuin päämäärä. 

***

Arvatkaapa muuten kuka on tulossa Brysseliin ensi viikolla?

Siihen kyllä löytyy jo valmista.