Avaruussukat

Kuten tuossa jokunen aika sitten hehkutin, voitin Silmukoilla-blogin synttäriarvonnasta avaruuslankaa, eli Regian Activea. Lanka sisältää edistyksellistä kuituteknologiaa optimaaliseen lämmön- ja kosteudenhallintaan ja se on kuulemma alunperin suunniteltu NASA:n astronauteille.

Kun kerran haltuunsa saa näin innovatiivista lankaa niin ei siinä neulojakaan voi jäädä pekkaa pahemmaksi.

Koska halusin ottaa irti kaikki langan lämpöä säilyttävät ominaisuudet, ja koska minulla on kroonisesti kylmät jalat, sukat olivat helppo valinta. Langan määräkin oli passeli sukkiin.

Löysin monia kauniita pitsimalleja, mutta en halunnut lämmön "karkaavan" pitsineuleesta. Sileä neule taas tuntui tylsältä, joten kehittelin itse mallin, kuten tällaiseen innovaatiolankaan sopiikin.

Koska langassa on mukana uutta tekniikkaa, käytin myös minulle uusia neuletekniikoita, eli sukkien ympäri kulkevat ristiin neulotuilla silmukoilla tehdyt kierteet, varvasosa on suljettu kitchener stitchiä käyttäen ja kantapäät on tehty viimeisinä. Sukka on muuten neulottu jotakuinkin perusmallilla ylhäältä alaspäin.

Lanka olisi riittänyt vielä vähän pitempiinkin sukkiin, mutta kun en ollut asiasta satavarma niin en uskaltanut ottaa riskiä. Hyvät ovat näinkin.

Näillä pärjäisi kyllä vaikka kuuretkellä. Ja täällä Belgian talvessa nyt ainakin.

Tossua toisen jälkeen

Vaikka tuntuu, että rupean jo toistamaan itseäni niin kerron silti, että täällä on taas valmistunut pari huopatossuja. Tällä kertaa tosin vähän erilaiset kuin ne aikaisemmat.

Lankana oli uusi tuttavuus Schachenmayr Wash+Filz It! ja puikot kokoa 9 mm. Neuloin tossujen aihiot suunnilleen samankokoisiksi kuin edellisissä,  ja virkkasin reunaan piristykseksi erivärisellä langalla muutaman kerroksen. 

Tossuista tuli ihan mukavan näköiset ja kokoiset, mutta ei kuitenkaan ihan sellaiset kuin odotin. Tämä lanka oli paljon paksumpaa ja huopamaisempaa siihen edellisten tossujen lankaan verrattuna. Ohjeen mukaan nämä piti pestä 40 asteessa. Laitoin tossut koneeseen parin pyyhkeen kanssa, mutta lopputulos oli pettymys. Tossut olivat huopuneet aika epätasaisesti ja joissakin kohdissa neule näkyi selkeästi kun taas jotkut kohdat olivat huopuneet paremmin. Lisäksi pyyhkeistä oli tarttunut tossuihin nukkaa niin että ne näyttivät koneesta otettuina jo valmiiksi käytetyiltä. Kokokin oli jäänyt ison puoleiseksi.

Harmitti. 

Hautasin tossut pyykkikorin pohjalle ja viikonloppuna tartuin uudestaan toimeen. Lykkäsin popot suoraan 60 asteeseen farkkujen seuraksi ja laitoin pitkän ohjelman päälle. Ja kuinkas kävi? Tossut tulivat ulos lähestulkoon samanlaisina kuin koneeseen laitettaessa, ainoastaan pyyhkeestä tarttunut nöyhtä oli peseytynyt pois. Epätasainen huovutuspinta oli edelleen epätasainen, mutta koko oli aavistuksen verran pienentynyt.

Ihan hyvät näistä silti tuli, vaikkeivat ne ihan kaikkia laatustandardejani täytäkään.

Luulen, että huovutuskokeilut tällä langalla jäävät tähän, mutta huovutus itsessään kyllä jatkuu, on se vaan niin koukuttavaa. Jos sinulla on joku huovutukseen sopiva lankasuosikki, niin kerro. Alan tässä nimittäin katsella yhtä sillä hyvällä huovutuslangalla neulottua villatakkia jo vähän "sillä silmällä".   

Köyhän miehen mobius

Mies oli käynyt lankakaupassa ja ostanut aivan ihastuttavaa villalankaa huopatossuja varten.  Ikävä kyllä, tai onneksi, lankaa oli liian vähän tossuihin. Kun lopputuloksestakaan ei uuden langan kanssa ole takeita, olisi ollut tyhmää hupuloida näin upea lanka riskaabeliin huovutusprojektiin.

Siispä miettimään mitä ihanaa langasta voisi tehdä. Ravelry ehdotti pipoja ja kaulureita. Koska halusin langan ihanat värit ja tekstuurit esiin niin päädyin kaulakieppiin.

Ohjeita selatessa innostuin kovasti pyöröpuikoilla tehtävästä mobius-tekniikasta, jolla saa tehtyä kierteisiä kaulahuiveja. Jos ei olisi ollut sunnuntai, niin olisin varmaan rientänyt suoraa päätä kässäkauppaan sopivaa pyöröpuikkoa ostamaan. Koska mobiukseen soveltuvaa pyöröpuikkoa ei ollut hollilla, tein rinkulasta "köyhän miehen version", eli neuloin muuten normaalisti pyörönä, mutta tein sen kerrosten vaihtumakohdan kierteelle. Menee ihan täydestä. 

Jotta langan ihanat sävyt pääsisivät oikeuksiinsa, en halunnut neuleeseen mitään ylimääräisiä krumeluureja vaan neuloin 3 krs oikein 3 krs nurin taktiikalla niin pitkälle kuin lankaa riitti. Sen lisäksi että tästä tuli kivan näköinen, rinkula on myös kaksipuolinen, eli ei haittaa miten päin sitä kaulassa riiputtaa. Tätä voi myös yhtä hyvin pitää takin alla kaulahuivina kuin sisätiloissa kivana asusteena.

Eli lyhyesti

Lanka: Naturwolle Ingeborg Michels Gernsbach, värissä 56 - Nacht

Menekki: 100 g ca. 100 m

Puikot: 7 mm

Malli: oma viritys, joka perustuu   Easy Mobius Cowl-ohjeeseen ja ideaan. Omassa neuleessani on silmukoita n. 90.

Seuraavalla kerralla kun langantarve iskee niin täytynee taas laittaa mies asialle kun mukaan kerran tulee näin kaunista lankaa.

Ja oli minulla muutakin asiaa. Posti toi nimittäin tässä eräänä päivänä kovasti mieleisen paketin, jonka voitin Silmukoilla-blogin arvonnassa.

Paketti oli aivan mahtavan hieno aina lintukuvioitua laatikkoa ja muita yksityiskohtia myöten. Laatikossa oli avaruusteknologiaa sisältävää Regia Active –lankaa niin makeassa sinisen värissä ettei sitä voi millään kameralla toistaa,  puikkomittariviivotin sekä tyyliin sopiva kortti.

Kiitos Silmukoilla blogiin hienosta voitosta, monista hyvistä neuleideoista ja inspiraatiosta yleisesti. 

Voittolanka on jo puikoilla. 

Kauluri ja lapaset valmistuivat, mutta missä on talvi?

Sille kirjoneulemyssylle valmistui sitten kaveriksi kauluri ja lapaset.

Kauluri on tehty "omasta päästä". Halusin ehdottomasti poolokauluksen, josta ei pääse kylmä sisään, joten joustinneule oli selvä valinta. Petroolin värinen lanka on Novitan seiskaveikkaa ja värillinen Lang Yarnsin millecoloria.  Sitä oli myssyn jäljiltä enää puolisen kerää, joten tein kauluriin vain muutaman kapean väriraidan. Puikkoina oli 4 mm pyöröt.

Lapaset on neulottu Novitan perusohjeella. Tarkoitus oli silmukoida niihin myssyn kuvioita, mutta inspiraatio loppui kesken. 

Nyt onkin sitten talvisetti valmis, joten sopisi vaikka sen talvenkin tulla. Tänään oli jo pientä yrityksen makua kun aamulla ikkunasta paljastui valkea maa. Upean aurinkoinen päivä sen ohuen lumikerroksen kuitenkin jo ehti sulattaa, kuten tästä iltapäivemmällä otetusta kuvasta näkyy.

Tällainen muhkea otus tuli nimittäin vastaan kun kävin miehen kanssa kauppareissulla vähän Brysselin ulkopuolella. Voiko tuo kaikki olla villaa? Olisipa ollut sakset mukana :-)

Seuraavana jatkuvat taas huovutuskokeilut, olen jäänyt niihin ihan koukkuun. Joululomalla neulotut tossut olivat niin suositut, että nyt niitä on ihan tilauksessa asti. Ikävä kyllä sitä samaa lankaa ei enää varastoissani ole, joten päätin kokeilla paikallisesta käsityökaupasta löytyneellä smc:n Wash+Filz-it! -langalla. Riskillä siis mennään.

Seuraavalla kerralla kerron miten kävi. Pitäkää peukkuja!

Hissunkissun

Belgiassa on meneillään synkät ajat, eikä pelkästään sään puolesta. Neuleet eivät ota valmistuakseen millään. Ja ranskan kokeet on huomenna. Eipä ihme, että tämä kaikki on vetänyt vähän hiljaiseksi, myöskin täällä blogin puolella.

Tässä kuvassa ei ole mikään neuleprojekti meneillään. Päinvastoin, puran tätä taannoin aloitettua villatakkia, koska
a) siitä tuli niin iso, etten edes belgialaista suklaata syömällä pääse sellaisiin mittoihin ihan heti
b) tein vyötärökavennuksia liikaa ja liian alas sillä seurauksella, että takista tuli todella omituisen muotoinen
c) yhdistin kahta liian erilaista lankaa ja helmasta tuli niin paljon muuta neuletta painavampi että se viruttaa yläosaa polvia kohti
Tarvitseeko muuta enää sanoakaan. Purkutuomio tuli.

Ranskan kirjat ovat olleet käsityön vieressä esillä ja toivon, että jos pidän niitä auki, tieto jotenkin pomppaisi niistä päähäni.

Mutta onpa minulla jotain puikoillakin.

Jospa tästä vielä jotain tämän talven lumille ehtisi.

Mandalamyssy

Kun Brysselissä on tämän näköistä, ei harmaiden villasukkien neulominen paljon innosta. Vaikka harmaan ja muiden rauhallisten ja "värittömien" värien ystävä olenkin niin välillä pitää aina räväyttää.

Minulle jäi karkkisukista yksi kerä Lang Yarnsin Millecoloria, jolle näytti omista lankavarastoista parhaiten sopivan kaveriksi petrolin värinen seiskaveikka. Sitten miettimään mitä näistä aineksista saisi aikaan. Sukkia oli neulottu tähän talouteen jo tarpeeksi, joten seuraava looginen askel oli tietysti pipo.

Halusin myssyn, joka ei latista luonnonsuoria piikkikiharoitani entisestään. Knittyn sivuilta löytyi ohje baskerityyliseen kirjoneulemyssyyn kolmella eri kuviovariaatiolla. Näistä valitsin malli B:n.

Vaikka tässä hatussa onkin omaan silmään aika villi väripaletti niin lopputulos on silti yllättävän harmoninen, jopa rauhallinen. Myös perheeseen tämä teki vaikutuksen ja teineiltä tuli palautetta: "afrikkalainen heimopäähine", "Bob Marleyn hattu", "pannunalunen", muutamia mainitakseni. Minulle tulee mieleen mandala.

Ihan kiva tästä tuli, kaikista epäilyksistä huolimatta. 

Itse asiassa tykkäsin tästä väriyhdistelmästä niinkin paljon, että aion neuloa tälle kaveriksi kaulurin ja lapaset. Katsotaan mihin asti lanka riittää.

Perus

Hyvää alkanutta neulevuotta!

Vuoden alussa on kaiken juhlimisen jälkeen hyvä taas palata perusasioihin: perusarkeen, perusruokaan, peruskuntoiluun, peruselämään sekä tietysti perusneuleisiin. Niinpä vuoden ensimmäisenä neuletyönä valmistuivat perussukat.

Törmäsin joulun alla "neulojan lapsilla ei ole sukkia" -ongelmaan ja tätä epäkohtaa korjaamaan tein ensimmäiseksi pojalleni villasukat.

Sukat on neulottu vanhasta tutusta 7 veljeksestä 4 mm puikoilla. Poika valitsi itse värit ja minä raidoituksen. Tuli aika mukavat, sekä ulkonäön että mukavuuden puolesta. Värit tuovat mieleen Suomen, havumetsän ja talven ja näistä tulee melkein koti-ikävä.

Malli on se kaikkien osaama perusmalli mummolta opitulla kantapäällä ja kärkikavennuksilla.

Näillä lähdetään liikkeeelle vuoteen 2015. Antoisaa neulevuotta myös sinulle!