Jos metsään haluat mennä nyt

Nyt on taas se aika vuodesta kun Brysselin eteläpuolella olevassa Hallerbosin metsässä voi käydä ihailemassa kun koko metsä peittyy upeisiin sinikelloihin.

Itse asiassa kysymyksessä ei ole sinikello vaan eräs hyasinttilajike, vaikka kukinnot enemmän sinikelloja muistuttavat.  Hyasintin vahvaa tuoksua ei näissä kukissa ole, tai sitten se hukkuu metsän raikkauteen.

Lyhyellä ajomatkalla kerkesin päätellä myös uusimman neuleen, joka sopikin tälle metsäretkelle ainakin värien puolesta. Vai mitä sanotte?

Sukat on neulottu taas varpaista alkaen ja tiimalasikantapäällä. Tällä kertaa tekniikka on tullut jo sen verran tutuksi, ettei ohjeita tarvitse enää katsoa. 

Lankana oli vanha tuttu Schachenmayr Regia 4-fädig ja 100 gramman kerästä jäi ehkä vajaa puolet jäljelle. Puikot 2,5 mm.

Sukat valmistuivat juuri kun villasukkia ei enää tarvita, joten seuraavaksi täytynee ruveta siirtymään kesäneuleiden pariin. Tai ehkä omalla neulomistahdillani olisi viisainta tähdätä suoraan ensi talveen.

Ja vielä lopuksi lisää metsätunnelmaa Hallerbosista.

Buttonbox

Tuli sitten tehtyä liivi. 

Se on aika näppärä pikku asuste ja käy monenlaisen vaatteen kanssa ja muutenkin moneen menoon. 

Minulla oli itse asiassa kaksikin liiviä tekeillä, mutta nyt ensimmäiseksi valmistui tämä Buttonbox.

Tätä ohjetta olen katsellut sillä silmällä jo pitemmän aikaa, ja nyt viimein päätin tarttua puikkoihin.

Knittyssä oleva ilmaisohje oli hyvin ja selkeästi kirjoitettu ja ihan kohtuuhelppokin.

Vaikka noudatin tällä kertaa hyvinkin kuuliaisesti ohjetta ja lanka ja puikotkin olivat lähellä suositeltuja, niin sopivan koon kanssa tuli taas vähän mutkia matkaan. Tällä kertaa olin jopa tavoistani poiketen mennyt niin pitkälle, että olin ennen aloitusta ottanut omat mittani välttyäkseni turhalta purkamiselta. No, se ei auttanut, vaan jo muutaman sentin jälkeen neuleen ympärysmitta näytti niin valtaisalta, että jouduin ottamaan aloituksen uusiksi, pienemmässä koossa.

Jos jotakin tekisin toisin, niin kaulukseen olisi voinut muutaman kerroksen enemmän lisätä. Nyt se ei asettunut aloilleen ennen kuin ompelin sen muutamalla tikillä alas.

Tämä lanka oli muuten ihan huippua; pehmeää ja sopivan tiukkakierteistä. Neulepinnasta tuli minunkin epävakaalla käsialallani tasaista ja kaunista. Tätä aion suosia jatkossakin. Lankakaupassa tätä löytyi  kaikissa ihanissa väreissä ja hinta-laatusuhdekin näytti olevan aika kohdallaan. 
(Kuvissa väri vääristyy liian vadelmanpunaiseksi. Oikea väri on syvän punainen ja lähinnä ylintä kuvaa)

Speksit:

Malli: Buttonbox

Lanka: Lang Yarns Merino 120 superwash, menekki ihan vähän yli 250 g

Puikot: 4 mm

Ja lopuksi vielä säätiedotus. Brysseliin on vihdoin tullut oikea kevät ja tälle viikonlopulle on luvattu lähes parinkymmenen asteen lämpötiloja. Näyttäisi vielä onnekkaasti siltä, että ensi viikolla hyvä sää jatkuu.

Kyllä kelpaa. Viime viikkojen terroristihässäkän keskellä on mukava saada tähän kaupunkiin jotakin positiivista ja mukavaa, josta kaikki voivat nauttia tasapuolisesti.

Tällä viikolla

Kukaan ei ole varmastikaan voinut olla kuulematta uutisia tämänviikkoisista terrori-iskuista Zaventhemin lentokentälle ja Maelbeekin metroasemalle.

Melkein jokainen Brysselissä asuva voisi kirjoittaa läheltä piti -tilanteista, koska kumpikin paikka on hyvin tuttu ja keskeinen.

Itsekin olin maanantai-iltana, 12 tuntia ennen iskuja, Zaventhemin lentokentällä koko perheen kanssa odottamassa lentoa pääsiäismatkalle. Tulimme paikalle himpun verran liian aikaisin ja jouduimme odottelemaan lähtöselvityksen aukeamista. Hengailimme lähtöaulassa ja kävimme kahvilla aulan kahvilassa. Olimme innoissamme tulevasta matkasta. Näimme aulassa partioivat sotilaat ja menimme läpi mittavien turvatarkastusten. Kävimme haistelemassa parfyymeita lentokenttämyymälässä.

Kun seuraavana aamuna kuulin pommeista lähtöaulassa ja näin uutisissa ihmisten juoksevan lentokenttämyymälän edestä savun keskellä, en voinut uskoa koko asiaa.
Samaan aikaan tuntui siltä, että olin juuri voittanut lotossa täysosuman.

Eilen palasimme kotiin, lento oli ohjattu toisen kaupungin lentokentälle. Lentokenttäbussin jälkeen otimme metron kotiin.

Tunteikkain hetki oli se kun metro ajoi, huomattavasti normaalia hitaammin, hiljaisen ja pimeän Maelbeekin metroaseman läpi.

Tänään sytytin kynttilän kaikille niille jotka eivät voittaneet lotossa.

Still light

Monen viikon tikuttamisen jälkeen sain valmiiksi yhden ikuisuusneuleistani, Still Lightin.

Tämä on neule, jota on neulottu ja hehkutettu monissa blogeissa, eikä syyttä, koska aivan nerokas mallihan tämä on. Yksinkertainen ja kaunislinjainen, helppo neuloa ja uskoisin että myös käyttää.

Langaksi hankin kerrankin ohjeen mukaista Dropsin Alpacaa, joka oli ihanan pehmeää ja mukavaa neuloa. Langan väri, tumma turkoosi, ei ollut niitä ihan kaikkein silmäystävällisimpiä vaihtoehtoja hämärinä sydäntalven iltoina neulottavaksi. Väri on kuitenkin kaunis ja vaihtelee valosta riippuen sinisen ja violetin sävyissä. Turkoosia siitä tosin ei saa tekemälläkään, tai sitten olen värisokea.

 Vaikka neuloin puseron ohjeen mukaan ja ohjeen mukaisilla langoilla, niin onnistuinpas kuitenkin saamaan jännitysmomentin aikaan neuletiheyden kanssa. Luin nimittäin epähuomiossa, että pusero neulotaan 3,5 mm:n puikoilla kolmosen sijaan ja huomasin tämän virheeni vasta kun olin neuloa posottanut jo lähes kainaloihin asti. En jaksanut ruveta purkamaan, vaan jatkoin neuletta tyynesti XS-koossa. Neulepinnasta tuli hyvin pehmeä ja ilmava, eikä tuo väärä neuletiheys haitannut mitään.

Ainoa asia, joka jäi vähän kaivelemaan on se, että hihat olisivat saaneet olla himpun verran tyköistuvammat. Nyt niistä tuli vähän löperöt, mutta ei niin paljon, että jaksaisin ajatella muutostöitä. Vähän huolettaa myös miten tuo alpakkalanka käyttäytyy myöhemmin, nyppyyntyykö helposti? Jos sinulla on tästä kokemuksia niin kerro.

Vielä lopuksi haluan esittää kiitokset uusille KnitPron pyöröpuikoilleni, joiden ansiosta neulominen oli niin helppoa ja hauskaa. Kyllä tämä neulominenkin taitaa olla välineurheilua.

Speksit:

Malli: Still light

Lanka: Drops Alpaca

Menekki: Vähän vajaa 8 kerää, eli n. 400 g

Puikot: 3,5 mm

Kevään merkit

Ilmassa näyttää olevan jo ihan selviä kevään merkkejä:

1. Neulomistahti on selvästi piristynyt ja yksi ikuisuusprojekteista on pingottumassa. Tästä lisää piakkoin.

2. Ensimmäiset kirsikkapuut ovat puhjenneet kukkaan ja magnoliat seuraavat ihan kohta perässä.

3. Kevätinnostuksen vallassa juoksin lankakauppaan hankkimaan vähän täydennystä. Ai mikä lankapaasto? 

4. Laitoin puikoille kaksi uutta neuletta.

Ihana kevät! Nyt ei tarvittaisi kuin muutama lisätunti vuorokauteen.

Kaffen kutsu

Still lightista puuttuu enää muutama sentti helmasta, mutta niin se vain sai siirtyä syrjään kun Kaffe Fassetin kutsu kävi.

Viikon takaisella Saksan piipahduksella tarttui paikallisesta kässäkaupasta mukaan muutama kerä sukkalankoja, joiden joukossa oli myös kauniin sävyistä Schachenmayr Regian design line by Kaffe Fasset -lankaa.

 Jotta neuleessa olisi vähän enemmän haastetta, päätin ensimmäistä kertaa eläissäni neuloa sukat aloittaen kärjestä. Ja kun vaarallisille vesille oli lähdetty niin päätin rohkeasti kokeilla myös tiimalasikantapäätä sen perinteisen vahvistetun sijaan.  Leikittelin ajatuksella kokeilla molempien sukkien neulomista yhtä aikaa pyöröpuikoilla,  mutta se olisi ollut jo liian extremeä minullekin. Hyvä ja selkeä ohje kärjestä aloitettaviin sukkiin löytyi täältä ja tiimalasikantapään tekeminen taas täältä.

Ostin lankaa kaksi 50 gramman kerää ja ajattelin käyttää kaiken näihin sukkiin. Lanka oli kuitenkin riittoisampaa kuin luulinkaan ja lankaa jäi vielä jäljellekin.

Käyttösukat näistä tuli ja erityisesti pidän noista syvistä väreistä. Perheen teini on jo iskenyt näihin silmänsä ja se jos mikä on aina onnistuneen lopputuloksen merkki.

Malli: Kärjestä aloitettava perusmalli, 12 silmukkaa/puikko, pohkeessa lisätty tasaisin välimatkoin 3 s/puikko.
Lanka: Schachenmayr Regia  Design Line by Kaffe Fassett (konepesun kestävät 40 C saakka, ei huovu, kestää rumpukuivauksen), menekki n. 80 g
Puikot: 2,5 mm

Kietaisuliivi

Kuten olette viimeisimmistä postauksista lukeneet ja bloggaustahdin hidastumisesta arvanneet, ikuisuusprojektit ovat edelleenkin työn alla. Koska niiden tekeminen kestää ja kestää, tekaisin taas välillä vähän nopeamman välityön joka valmistuikin yhdessä viikonlopussa.

Kysymyksessä on nopeatekoinen kietaisuliivi, joka lämmittää ihanasti hartioita. Tämä ohje löytyi vahingossa Novitan arkistoista ja kolahti heti. Kun lankaakin löytyi omasta takaa, oli aivan pakko saada tämä neule puikoille saman tien.

Lankalaatikon pohjimmaisessa segmentissä oli tosiaan useamman vuoden marinoitunut erä Novitan kamalan rumaa Silmu-lankaa. Mies oli sitä aikoinaan jostain lanka-alesta hamstrannut Sulo Vilenin logiikalla "kun halvalla saa". Lanka on mielestäni aina näyttänyt niin sekavan väriseltä ja tuntuiselta, etten ole osannut enkä viitsinyt siitä mitään yrittää. Nuukana ihmisenä en ole sitä raskinut poiskaan heittää.

Onneksi en heittänyt, koska tähän ohjeeseen lanka oli oikein oivallinen. Valmiista neuleesta tuli pehmeä, ilmava ja ihanan lämmin. 
Vaikka lanka vaikutti kerällä aika psykodeeliselta, niin valmiissa neuleessa ne kaikki sekalaiset värit vähän rauhoittuivat lämpimiksi ruskan väreiksi.  

Belgiassa ei keskuslämmitys ole ihan yhtä tehokasta kuin Suomessa joten käytän kotona paljon villatakkeja. Tästä liivistä tuli nyt ihan mukava lisälämmike ja varteenotettava vaihtoehto noille muille kotiasuille. 

Tämä malli on muuten erittäin helppo neuloa, pelkkää joustinneuletta ilman lisäyksiä tai kavennuksia. Sopii siis oikein hyvin aloittelijoille.

Malli: Neulottu kietaisuliivi

Lanka: Novita Silmu

Menekki: 150 g

Puikot 6,5 mm