Kevät keikkuen tulevi ja neuleprojektit samoin.
Terapianeule on edelleen niin alkutekijöissään ja edistyy niin h-i-t-a-a-s-t-i, että kelpaisi vastaukseksi siihen lasten arvoitukseen "mikä on hitauden huippu?"
Saa nähdä saako tämän täksi kesäksi päälle, vai siirtyneekö seuraavan suven puolelle.
Koska tuon silkkineuleen tekeminen on niiiiin hidasta niin otin puikoille myös toisen vähän vaihtelevamman työn, johon sain inspiraation eräästä suosikkiblogistani. Jännityksellä odotan lopputulosta itsekin.
En olekaan kirjoneuletta neulonut miesmuistiin. Syy kirjoneuleiden epäsuosioon on muistikuvat koko ajan sotkussa olevista langoista, hirveästä päättelyurakasta ja kirraavasta ja joustamattomasta neuleesta. Tätä on kuitenkin ollut yllättävän hauska neuloa, vaikka silmät kierossa onkin joskus saanut kaaviota seurata.
Sukat olisi tästä tulosessa. Ei näistäkään mitään superjoustavia näytä tulevan, vaikka kuinka novitan sukkaohjeen mittoja sommittelin isommaksi, mutta katotaan.
Brysselin kevät on myös keikkunut hyytävän tihkusateen ja porottavan auringonpaisteen välillä. Yöt ja aamut ovat olleet melkeinpä kylmempiä kuin keskitalvella. Mutta kaunista täällä on; puut on hiirenkorvilla ja kaikki kukkii.
Viikonlopuksi on odotettavissa aurinkoista ja lämmintä. Nyt voi taas näyttää kieltä niille jotka varoittelivat Belgian kamalasta säästä :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti