Kahden vaiheilla

Raparperiviljelmä on lähtenyt hyvälle alulle ikkunalaudalla. On kiinnostavaa nähdä missä vaiheessa hennoista taimista rupeaa tulemaan raparperin näköisiä. Muutkin yrtit ja kukat ovat hyvässä kasvussa lukuun ottamatta minttua, joka päätti jättää tällä kertaa väliin. Täytyy laittaa tilalle jotain yhteistyöhalukkaampaa.

Minullekin kevään tulo on antanut niin paljon lisäenergiaa, että puikoilla on nyt peräti kaksi uutta neuletta.

Ensimmäinen on viileä ja vaalea puuvillaneule.

Lankavarastoja tutkaillessa tuli vastaan tämä kesäinen puuvillalanka. Viime kerran villatakkipettymyksestä toipuneena nimittäin päätin, että jatkossa lankojen luonnonkuitupitoisuus pitää olla isompi kuin 0%. Jännitysmomenttina tässä on se, että lankaa on vain 200 g ja sen valmistus on lopetettu. Tässä vaiheessa, kun neuleesta on yli puolet tehty, tilanne näyttää aika optimistiselta.

Toinen neule on värikäs ja vauhdikas raitaneule. Lankoina tässä on väriä vaihtava baby merino ja yksivärinen violetti sukkalanka, enimmäkseen merinoa sekin. Vaihtelevan värisiä raitoja on suorastaan hypnoottista neuloa ja vaarana tässä onkin, että koko muu maailma vaipuu unholaan kun tätä ryhtyy neulomaan. Tähänkin neuleeseen lankaa on varattu aika naftisti, joten jännää tulee olemaan kun neuleen loppupuolelle päästään. Violetti lanka oli minulle vähän outo värivalinta, vaikka itse langat ostinkin, koska en yleensä tällaista väripalettia pahemmin harrasta. Valinta perustui lankakaupan tädin suositukseen, itse olin valkkaamassa lankojen pariksi valkoista, mikä vasta oudolta olisi näyttänytkin.

Jännitystä on siis luvassa, ja eiköhän näillä eväillä yhdestä pääsiäislomasta selvitä. 

Työmatkan varrella oli aamulla ihastuttava pääsiäisyllätys, kun joku oli koristellut kadun varrella olevan puun pääsiäismunilla.