Olen viime kuukausina lukenut afrikankukkakäsitöistä varmaan kymmenistä eri blogeista. Olen kaukaa ihaillut muiden tekemiä käsitöitä sängynpeitteistä virtahepoihin, mutta en ole itse jaksanut innostua värikkäistä virkkuutöistä.
Luulin olevani tälle villitykselle täysin immuuni kunnes keksin, että pakkoko niiden kukkien on olla niin värikkäitä.
Syntyi hillityn vaalea afrikankukka suoraan Saharan autiomaasta.
Lankana on edelleen se komeron perältä löytynyt loppumaton kalastajanlanka sekä vuosia sitten ostettu valkoinen puuvillavirkkuulanka, josta piti aikoinaan tulla (ehkä) pitsiverho. En jaksa edes muistaa enää. Helppo ohje kukkiin löytyy täältä.
Palasten virkkaaminen on mukavaa ja aika joutuisaakin, mutta se lankojen päätteleminen! Ja se palojen yhdisteleminen! Nostan hattua kaikille, jotka ovat saaneet kokonaisen sänkypeitteen pääteltyä ja yhdisteltyä. Minulta ei yksi elämä sellaiseen riittäisi, hermoista puhumattakaan.
En ole vielä ihan varma mitä näistä tulee, mutta muutama idea on mielessä. Katsotaan kumpi kestää pitempään, lanka vai kärsivällisyys.
Ja on tässä työn alla muutakin.
Suosikkisarjaa seuratessa lähti alkuun myös kesäinen puuvillaneule. Tunnistatkos miehen?
Nätit hiekanväriset kukat! Lankojen päätteleminen on kyllä kärsivällisyyslaji.
VastaaPoistaKiitos Ingi! Kärsivällisyyttä tosiaan koetellaan langanpäitten kanssa, ja minulla on sentään tässä vain kaksi väriä eikä ihan jokaisessa vaihdossa tarvitse katkaista lankaa. Otin nyt sellaisen periaatteen, että päättelen langat aina muutaman lapun jälkeen, muuten voisi projektin lopussa lopahtaa myös innostus.
Poista