Ystävä täyttää parin viikon päästä vuosia ja ajattelin lahjoa häntä omatekoisella huivilla. Mallia oli kehuttu neulojaystävälliseksi ja joutuisaksi, joten se kuulosti omille taidoilleni sopivaksi.
Ystävä kertoi lempiväreikseen punaisen ja sinisen, kylmissä sävyissä. Koska lankaa piti saada välittömästi, ryntäsin ruokatunnilla lähimpään kässäkauppaan. Tarjolla oleva valikoimaa oli vähän, huivilankoja vielä vähemmän, ja värit hyvin musta-harmaa -voittoisia. Yhden lankahyllyn perukoilta käsiin osui kerä Schachenmayr Merino Extrafinea juuri oikeassa syvän punaisessa värissä. 50 gramman keriä oli vieläpä jäljellä tasan 2 kpl, eli ohjeen mukaan tarvittava määrä. En voinut uskoa hyvää onneani! Lanka tosin oli vahvuudeltaan DK:ta ohjeessa suositellun fingeringin sijasta, mutta eikös DK ole juuri sitä lankaa, joka käy neuleeseen kuin neuleeseen?
Ohje oli juuri niin helppo ja hyvä kuin kaikkialla oli hehkutettu ja sen parissa viihtyi monen Downton Abbeyn jakson ajan. Ah autuutta!
Ensimmäisen kerän jälkeen langan menekki rupesi epäilyttämään. En ollut vielä lähelläkään ensimmäistä pitsikuviota kun ensimmäinen kerä jo loppui. Nurmilinnun lento katkesi lopulta juuri ennen toista pitsikuviota.
Tänään juoksin parissa muussa kässäkauppaketjun myymälässä etsimässä kuumeisesti täydennystä. Näyttäisi kovasti siltä, että koko tämä lanka on poistumassa valikoimista.
Nyt tarttis olla se plan B.
Neulo loppuosa kylmästä sinisestä, joka on ystävän toinen lempiväri!
VastaaPoistaErittäin hyvä ja varteenotettava ehdotus, kiitos! Tämän idean pidän mielessä huomenna kun aion tehdä vielä yhden etsintäkierroksen
Poista