lauantai 31. lokakuuta 2015

Kukkia sukissa


Siitä ensimmäisestä Nurmilintu-yritelmästä jäi pari kerää upean punaista merinoa, eli juuri sopivasti sukkiin. Merinolle löytyi lankalaatikosta kaveriksi valkoista Nallea.

Ohje löytyi Novitan sivuilta, jossa tämä malli oli neulottu ruskeasta ja valkeasta langasta. Ohjeessa neuvotaan aloittamaan sukat 80 silmukalla, mutta minulla ne pyörivät jaloissa, joten pienen tuumaustauon jälkeen otin alun uudestaan suoraan 64 silmukalla.

Muitakin mutkia oli matkassa.


Ohjeessa on kaksi neulekaaviota, joista toinen kantapääkavennuksia varten. Kantapään jälkeen neulotaan siis kahdella puikolla kaaviota I ja kahdella puikolla kaaviota II. Ikävä kyllä kirjaimellisesti kantapään kautta opin, että kakkoskaavion jälkeen kuviot jättävät jalkapohjan puikot täysin eri riville kuin ykköskaavion mukaan neulotut. Suosittelen kokemuksen syvällä rintaäänellä (ja tuon yläkuvassa näkyvän lankakasan selvitettyäni) käyttämään vain kaaviota I ja laskemaan silmukat ihan itse.


Purkamiseksi meni, muttan näiden pienten mutkien jälkeen neulominen sujuikin sitten oikein mukavasti. Kaavionkin oppi helposti muistamaan, ainakin sen verran, että hyvin pystyi toisella silmällä hyvin seuraamaan uusimpia tapahtumia Downton Abbeyssä.

Luulin olevani sukkien neulomisessa jo aika vanha tekijä, mutta niinpä vain opin uuden asian. Ohjeessa neuvotaan tekemään vahvistettu kantapää niin, että silmukat nostetaan neulomatta neuleen nurjalla puolella. Itse olen tähän asti nostanut silmukat aina oikealla puolella. Päätin kokeilin tätä uutta vallankumouksellista tapaa ja neulepinnasta tuli sata kertaa siistimpää kuin normisukissani.


Malli: Naisen kirjoneulesukat (Novita)
Langat: Novita Nalle (100 g) ja Schachenmayr Merino Extrafine 120 (100 g)
Puikot: 3 mm

Hyvät tuli, vaikka itse sanonkin. Perhepiirissäkin sukat saivat positiivista huomiota. Mies kyseli ovatko nämä jotain marimekkoa ja perheen teini tykästyi sukkiin sen verran että varasi ne itselleen.




lauantai 17. lokakuuta 2015

Nurmilintu pääsi lentoon



Niinhän siinä sitten kävi, ettei sitä lankaa löytynyt enää mistään. Tai lankaa löytyi, paljonkin, mutta juuri se syvän punainen oli myyty loppuun koko Belgiassa. Tiedän tämän, koska kiersin sitä etsimässä aina Antwerpeniä myöten.

Kierros kannatti, koska löysin kivan lankakaupan Vilvoordesta, pienen ajomatkan päästä Brysselistä. Kauppa on äidin ja tyttären yhteisprojekti nimeltä Tegendraads ja siellä tulen jatkossakin varmasti piipahtamaan.


Kaupasta suositeltiin tilalle Bèrgere de Francen Idéal-lankaa. Sekään ei ollut sport-vahvuisena ihan ideaalia tähän tarkoitukseen, mutta koska väri oli passeli, se sai kelvata.


Kaiken tämän lankasekoilun jälkeen aikaa synttäreihin oli enää viikko, joten alkoi armoton neulomisurakka. En ole mikään supernopea neuloja muutenkaan, joten viikko tuntui hyvin lyhyeltä ajalta saada huivi neulottua ja pingotettua lahjoituskuntoon.

Enimmän osan viime viikonlopusta ja alkuviikon illoista vietinkin tämän puhteen parissa. Siinä tuli katsottua kaikki Downton Abbeyn tuotantokaudet sekä päälle uusimmat Silta-jaksot. Keskiviikkona päättelin silmukat ja torstaina piilotin langanpäät ja laitoin huivin pingotukseen.


Speksit:
Malli: Nurmilintu
Lanka: Bèrgere de France Idéal värissä Brouilly, menekki 150 g
Puikot: 3,5 mm


Tänään sitten luovutin huivin päivänsankarille ja toivon, että siitä on hänelle iloa ja lämpöä talveksi.




lauantai 3. lokakuuta 2015

Houston, we have a problem

Innostuinpa sitten minäkin tuosta niin moneen blogiin lennähtäneestä Nurmilinnusta.



Ystävä täyttää parin viikon päästä vuosia ja ajattelin lahjoa häntä omatekoisella huivilla. Mallia oli kehuttu neulojaystävälliseksi ja joutuisaksi, joten se kuulosti omille taidoilleni sopivaksi.

Ystävä kertoi lempiväreikseen punaisen ja sinisen, kylmissä sävyissä. Koska lankaa piti saada välittömästi, ryntäsin ruokatunnilla lähimpään kässäkauppaan. Tarjolla oleva valikoimaa oli vähän, huivilankoja vielä vähemmän, ja värit hyvin musta-harmaa -voittoisia. Yhden lankahyllyn perukoilta käsiin osui kerä Schachenmayr Merino Extrafinea juuri oikeassa syvän punaisessa värissä. 50 gramman keriä oli vieläpä jäljellä tasan 2 kpl, eli ohjeen mukaan tarvittava määrä. En voinut uskoa hyvää onneani! Lanka tosin oli vahvuudeltaan DK:ta ohjeessa suositellun fingeringin sijasta, mutta eikös DK ole juuri sitä lankaa, joka käy neuleeseen kuin neuleeseen?



Ohje oli juuri niin helppo ja hyvä kuin kaikkialla oli hehkutettu ja sen parissa viihtyi monen Downton Abbeyn jakson ajan. Ah autuutta!

Ensimmäisen kerän jälkeen langan menekki rupesi epäilyttämään. En ollut vielä lähelläkään ensimmäistä pitsikuviota kun ensimmäinen kerä jo loppui. Nurmilinnun lento katkesi lopulta juuri ennen toista pitsikuviota.



Tänään juoksin parissa muussa kässäkauppaketjun myymälässä etsimässä kuumeisesti täydennystä. Näyttäisi kovasti siltä, että koko tämä lanka on poistumassa valikoimista.

Nyt tarttis olla se plan B.