lauantai 25. tammikuuta 2014

Favorite cardigan

No niin, valmista tuli!



Mallina oli  'Favorite cardigan' Wendy Bernardin kirjasta 'Custom knits'. Olen ostanut kirjan jo monta vuotta sitten, mutta en ole tähän mennessä päässyt kuvien ihastelua pidemmälle.

Lankana oli kierrätettyä Patons Classic Woolia, joka on aiemmin palvellut Bluebell Boatneck –puserona. Ko. pusero ei ollut meikäläisen vartalotyypille sopiva (käyttöön olisi tarvittu vyötärö), joten se joutui muutaman vuoden vaatekaapissa marinoinnin jälkeen lähes käyttämättömänä purkuun.

Tämä takki neulotaan yhtenä kappaleena ylhäältä alaspäin. Yhtäkään saumaa ei tässä tarvinnut ommella, mikä helpotti työtä ja neulojan hermoja suuresti. En ole mitenkään hyvä neulottujen kappaleiden yhteen ompelemisessa ja muutenkin kappaleet pingotettaessa ja viimeistään ommellessa venyvät ja vanuvat eri kokoisiksi. Varsinkin hihan paikalleen sovittaminen on joka kerta yhtä tuskaa. Nyt ei tarvinnut tuskailla ja sen takia valmistakin tuli suitsait sukkelaan. 

Alkuperäinen ohje oli tehty avarammalla kaula-aukolla ja lyhyemmillä hihoilla ja vartalo-osalla, mutta muokkasin ohjetta vähän oman oloisemmaksi ja tein täyspitkät hihat ja helman.

Toivoin tästä villatakista helppoa ja mukavaa vapaa-ajan asustetta, joka ei Belgian säätä kavahda, ja vähän siltä näyttää että sitä sain mitä tilasin. Uskoisin että kyllä tästä vielä ihan käyttövaate tulee. 

Voi olla että ensi viikolla tarvitaankin jo lämmikettä, nimittäin jos sääennustukset paikkansa pitävät, niin  tänne Brysseliin saattaisi olla luvassa jopa lunta. Se olisikin piristävää viime viikkojen jälkeen, jolloin työmatkan näkymä on useimmiten ollut tämä:




perjantai 17. tammikuuta 2014

Toinen hiha toden sanoo


Brysselissä on joulukuusisesonki parhaimmillaan. Jalkakäytävillä ei oikein mahdu kävelemään vaan saa puikkelehtia joulukuusien välissä.




Puistossa lehtipuhaltimet ja tuuli ovat puhaltaneet syksyn lehdet pois ja viime päivien sateet huuhdelleet loput. Maisema näyttää kovin talviselta ja paljaalta.



Villatakkiprojekti on edennyt kolmanteen hihaansa. Otin sitten puikot kauniiseen käteen ja purin ensimmäisen yritelmän pois. Neuloin uuden hihan loivemmilla ja vähemmillä kavennuksilla ja voilà! Käsi mahtuu hihaan ja sitä voi jopa taivuttaa!
Jännitysmomentiksi jää mahtuuko nappilistan laittamaan kiinni mutta jotain jännitystähän elämässä pitää olla. Enää en rupea purkuhommiin ennenkuin on viimeinen pakko.



Neuleseurana villatakkia tehdessä minulla on ollut tv-sarja Breaking Bad. Se näyttää olleen aika suosittu ja ymmärrän kyllä hyvin suosion salaisuuden. Olen itsekin jäänyt siihen jo koukkuun vaikka menossa on vasta ensimmäinen tuotantokausi. 

Tykkään usein neuloessa katsella tv-ohjelmia tai elokuvia ja olen antanut monille neuleillekin työnimen kulloinkin katsotun ohjelman mukaan. Niinpä minulla on esim. Komisario Montalbano -villatakki ja useampi pari Formula 1 -sukkia. Lukemaan en ole vielä oppinut neuloessa vaikka olen yrittänytkin harjoitella. Siinä joutuu keskittymään liikaa kumpaankin tehtävään eikä se onnistu kuin e-kirjojen kanssa. Videot ovat armeliaampia ja niitä voi seurata puolella silmällä putoamatta heti kärryiltä.

Täytyykin tästä lähteä Walter H. Whiten seuraan, palataan!

perjantai 10. tammikuuta 2014

Purkaako vai eikö purkaa, kas siinäpä pulma

Neulerintamalla salamasota on siirtynyt viivytystaisteluvaiheeseen. Sain automatkalla aloitetun villatakin ensimmäisen hihan jo lähes valmiiksi kunnes huomasin, että koko takkihan on aivan liian pieni. Hiha kiristää ikävästi eikä takki mene rinnuksista lähimainkaan kiinni. Toki siitä vielä puuttuvat ympärysmittaa lisäävät nappilistat, mutta hiha on kyllä auttamattoman tiukka.  Varmaan tämäkin neulomus pingotettaessa venyy, mutta miten paljon? Haluaisin takista istuvan, en sellaista jonka alle ei mahdu mitään vaatteita, käsiä ei pysty taivuttamaan ja nappilista soi. Millään ei huvittaisi ruveta purku-urakkaan, mutta kai se on pakko. Hiha ainakin on otettava uusiksi.



Vai onko sittenkään? Nyt alkaa sisäinen taistelu siitä neulonko pokkana takin valmiiksi, pingotan, venytän ja mietin sitten sopiiko vaiko ei, vai puranko nyt kiltisti lähestulkoon valmiin hihan ja aloitan alusta. Purkaako vai ei, nämä ovat niitä elämän suuria kysymyksiä.

Huomasin että kun neuleprojektissa tulee vastoinkäymisiä niin minulle tulee aina sama reaktio. Sysään työn vaivihkaa syrjään "odottelemaan" ja rupean tekemään mitä tahansa muuta. Jopa vastenmielisemmätkin tai jo unohtuneet projektit kelpaavat silloin työn alle. Tällä kertaa sain pääteltyä jo kuukausia sitten valmistuneet sormikkaat, joissa oli ikävän paljon langanpäitä odottelemassa päättelyä. 




Taidankin villatakin jäähykauden aikana neuloa sormikkaisiin sopivan myssyn. Täytyykin sukeltaa ravelryn syövereihin etsimään sopivaa mallia…


lauantai 4. tammikuuta 2014

Hyvää uutta vuotta!

Joulu on nyt juhlittu, pakattu ja viety varastoon. Saturninan sukkatehtaan tuotanto sai hyvän vastaanoton ja kaikki olivat iloisia lahjoistaan. Sukille olikin käyttöä, sillä Pyreneillä oli tähän aikaan vuodesta kylmä, sekä ulkona että varsinkin sisällä.

Espanja tervehti meitä upealla auringolaskulla heti rajan ylityksen jälkeen.




Matkaohjelmaan kuului ystävien kanssa seurustelua, ruokailua, lisää seurustelua ja lisää ruokailua. Ja sama uudestaan ja uudestaan. Teimme myös muutamia päiväretkiä, mm. rannalle Lloret de Mar -nimiseen paikkaan, joka tähän aikaan vuodesta solveltui ainoastaan kävelyyn tuulenpitävä ja lämmin anorakki päällä.


Kaunista siellä silti oli. Kävelyretken jälkeen piti käydä nauttimassa kupponen kuumaa.


Upeista maisemista sai nauttia myös majapaikassamme. Ikkunasta näkyi majesteellinen Montseny.



Ajomatkalla, omaa ajovuoroa odotellessa, tuli aloitettua uusi neuleprojektikin.



Mutta siitä lisää tuonnempana.



Oikein hyvää uutta vuotta! Toivottavasti ehdit vuoden vaihtuessa syödä kaikki 12 viinirypälettäsi ja kaikki toiveesi toteutuvat. Itse sain suun täyteen viinirypäleitä enkä siinä hötäkässä muistanut toivoa yhtäkään toivetta. Toivon silti että tästä vuodesta tulee hyvä. Lupauksia en myöskään muistanut tehdä, joten yritän vain elellä mahdollisimman terveellisesti ja onnellisesti!
Sitä samaa myös sinulle!