lauantai 28. helmikuuta 2015

Lankalihis

Monissa blogeissa näyttää olevan kovassa käynnissä lankalaihis. Minulle ei ole kertynyt nurkkiin niin paljoa lankaa, että laihikselle pitäisi ruveta. Päinvastoin,  lankavarastoni on suorastaan alipainoinen. Niinpä yritän vähän hamstrata kun jotain kivaa vastaan tulee. Ja tänään tuli.


Päiväkävelyllä tänään askeleet suuntautuivat ihan sattumalta ja täysin ilman taka-ajatuksia Chaussee de Louvainille, jossa sijaitsee yksi Brysselin parhaimmista lankakaupoista Le Fil Rouge, eli punainen lanka. Nyt on pakko vähän mainostaa, koska valikoimat ovat hyvät ja palvelu aivan huippuluokkaa. Jos Brysselissä käyt tai asut täällä, niin suosittelen.


Valikoimissa näytti olevan eniten Katiaa ja uusinta suosikkiani Lang Yarnsia, mutta myös Noroa ja Habuakin löytyy. Ja jos oleilet Brysselissä, he järjestävät aika ajoin workshoppeja, esim. sunnuntaina 8.3. ateljeen, jossa annetaan vinkkejä Habu-langasta neulomiseen. Tsekatkaa itse www.lefilrouge.be.
(Tämä mainostus oli tehty ihan pyyteettömästi ja ilman taloudellista hyötyä, kauppa oli vaan niin kiva että toivon sille menestystä. Koska mikäs sen mukavampaa kuin mahtava lankakauppa kävelymatkan päässä kotoa.)

Itse taidan jättää tuon Habu-ateljeen väliin, koska tavallisen paksuisella langallakin neulominen on tuottanut viime aikoina tuskaa. Breaking Badistä alkavat jaksot jo kohta loppua, samoin neulojalta hermot, mutta tämä villatakki ei vain ota valmistuakseen. 


Tänä iltana otetaan järeämmät aseet käyttöön eli otetaan neule Euroviisukotikatsomoon. Mikä on teidän suosikkinne? Meillä perhe jakaantuu Pertti Kurikan Nimipäivien ja Norlan el Misioneron välille. Jännittävää iltaa myös teille!

lauantai 21. helmikuuta 2015

Meren aarteita eli lisää simpukkakoruja

Takana olevasta talvestako johtunee, mutta iski kaukokaipuu meren äärelle ja rannalle.
Sen takia tai sitä lievittämään tein taas muutamia simpukkakoruja.


Aineksina on käytetty kässäkaupasta ostettuja helmiä, metallilankaa ja rantaretkiltä kerättyjä simpukankuoria. Kalansaalistakin tuli.


Metallilanka suostuu jo ajoittaiseen yhteistyöhön kanssani.


Tavallinen lanka taas on hangotellut vastaan viime aikoina. Puikoilla on villatakki, joka ei halua millään ilveellä valmistua. Takista puuttuu vielä/enää puolitoista hihaa, mutta onneksi minulla on vielä puolitoista tuotantokautta Breaking Badia jäljellä, joten jospa tämä tästä.


Villatakki on tarkoitettu kevätneuleeksi ja kohta sitä pääsisi varmasti jo käyttämäänkin, Brysselissä nimittäin alkaa olla jo hyvinkin kevättä ilmassa. Näin vihreää oli Cinquantenairen puistossa pari päivää sitten.


Varjot ovat vielä pitkiä, mutta aurinko paistaa, ja se on pääasia.



torstai 12. helmikuuta 2015

Avaruussukat

Kuten tuossa jokunen aika sitten hehkutin, voitin Silmukoilla-blogin synttäriarvonnasta avaruuslankaa, eli Regian Activea. Lanka sisältää edistyksellistä kuituteknologiaa optimaaliseen lämmön- ja kosteudenhallintaan ja se on kuulemma alunperin suunniteltu NASA:n astronauteille.



Kun kerran haltuunsa saa näin innovatiivista lankaa niin ei siinä neulojakaan voi jäädä pekkaa pahemmaksi.

Koska halusin ottaa irti kaikki langan lämpöä säilyttävät ominaisuudet, ja koska minulla on kroonisesti kylmät jalat, sukat olivat helppo valinta. Langan määräkin oli passeli sukkiin.



Löysin monia kauniita pitsimalleja, mutta en halunnut lämmön "karkaavan" pitsineuleesta. Sileä neule taas tuntui tylsältä, joten kehittelin itse mallin, kuten tällaiseen innovaatiolankaan sopiikin.



Koska langassa on mukana uutta tekniikkaa, käytin myös minulle uusia neuletekniikoita, eli sukkien ympäri kulkevat ristiin neulotuilla silmukoilla tehdyt kierteet, varvasosa on suljettu kitchener stitchiä käyttäen ja kantapäät on tehty viimeisinä. Sukka on muuten neulottu jotakuinkin perusmallilla ylhäältä alaspäin.



Lanka olisi riittänyt vielä vähän pitempiinkin sukkiin, mutta kun en ollut asiasta satavarma niin en uskaltanut ottaa riskiä. Hyvät ovat näinkin.

Näillä pärjäisi kyllä vaikka kuuretkellä. Ja täällä Belgian talvessa nyt ainakin.

lauantai 7. helmikuuta 2015

Tossua toisen jälkeen

Vaikka tuntuu, että rupean jo toistamaan itseäni niin kerron silti, että täällä on taas valmistunut pari huopatossuja. Tällä kertaa tosin vähän erilaiset kuin ne aikaisemmat.



Lankana oli uusi tuttavuus Schachenmayr Wash+Filz It! ja puikot kokoa 9 mm. Neuloin tossujen aihiot suunnilleen samankokoisiksi kuin edellisissä,  ja virkkasin reunaan piristykseksi erivärisellä langalla muutaman kerroksen. 



Tossuista tuli ihan mukavan näköiset ja kokoiset, mutta ei kuitenkaan ihan sellaiset kuin odotin. Tämä lanka oli paljon paksumpaa ja huopamaisempaa siihen edellisten tossujen lankaan verrattuna. Ohjeen mukaan nämä piti pestä 40 asteessa. Laitoin tossut koneeseen parin pyyhkeen kanssa, mutta lopputulos oli pettymys. Tossut olivat huopuneet aika epätasaisesti ja joissakin kohdissa neule näkyi selkeästi kun taas jotkut kohdat olivat huopuneet paremmin. Lisäksi pyyhkeistä oli tarttunut tossuihin nukkaa niin että ne näyttivät koneesta otettuina jo valmiiksi käytetyiltä. Kokokin oli jäänyt ison puoleiseksi.
Harmitti. 
Hautasin tossut pyykkikorin pohjalle ja viikonloppuna tartuin uudestaan toimeen. Lykkäsin popot suoraan 60 asteeseen farkkujen seuraksi ja laitoin pitkän ohjelman päälle. Ja kuinkas kävi? Tossut tulivat ulos lähestulkoon samanlaisina kuin koneeseen laitettaessa, ainoastaan pyyhkeestä tarttunut nöyhtä oli peseytynyt pois. Epätasainen huovutuspinta oli edelleen epätasainen, mutta koko oli aavistuksen verran pienentynyt.



Ihan hyvät näistä silti tuli, vaikkeivat ne ihan kaikkia laatustandardejani täytäkään.

Luulen, että huovutuskokeilut tällä langalla jäävät tähän, mutta huovutus itsessään kyllä jatkuu, on se vaan niin koukuttavaa. Jos sinulla on joku huovutukseen sopiva lankasuosikki, niin kerro. Alan tässä nimittäin katsella yhtä sillä hyvällä huovutuslangalla neulottua villatakkia jo vähän "sillä silmällä".