tiistai 30. joulukuuta 2014

Helmi ja simpukka

Monilta rantalomilta on kotiin kerääntynyt iso kasa simpukankuoria. Olen monesti miettinyt miten niitä voisi ottaa hyötykäyttöön. Joku aika sitten innostuin merihenkisistä simpukkakoruista.





Viimeisimpänä simpukkakoruna valmistui tämä riipus, jossa on kotilon lisäksi vähän metallilankaa ja muutama helmi. Täytyy vielä vähän harjoitella noiden metallikiemuroiden tekemistä jotta jäljestä tulisi vähän siistimpää. Ei uskoisi miten vaikeaa on saada metallilankaa tottelemaan! Villalanka on paljon yhteistyöhalukkaampaa.





Mutta jospa tälläkin alalla harjoitus tekisi mestarin. Ainakin tätä on kiva harjoitella.

Villalangoista puheenollen, pesukoneeseen on taas menossa yksi pari näitä. Miksei kukaan varoittanut että huovuttamiseen jää koukkuun?


lauantai 27. joulukuuta 2014

Talvi yllätti brysseliläiset

Brysselissä oli tänään tämän näköistä; kukapa olisi uskonut että melkein saimme valkean joulun?


Vesisade muuttui aamupäivällä isoiksi lumihiutaleiksi, teki maan valkeaksi ja houkutteli rohkeimmat pulkkamäkeen.


Puistossa tuntui kuin olisi kävellyt mustavalkoisessa valokuvassa.


Joudun ilmeisesti pyörtämään puheeni Belgiasta trooppisena paratiisina.

perjantai 26. joulukuuta 2014

Huovutetut tossut

Hyvää tapaninpäivää ja joulun jälkeistä aikaa! Nyt kun kaikesta herkuttelusta on toivuttu, on aika palata käsitöiden pariin.

Ihastelin tässä joku aika sitten Ingin tekemiä tossuja ja päätin vihdoin ja viimein kokeilla huovutusta. Vaikka olenkin neulonut vuosikausia, niin huovuttamista en ole koskaan kokeillut. Ja tähän ei lasketa niitä vahingossa liian kuumassa pesukoneessa pestyjä villapuseroita ja sukkia.

Minulta jäi yhdestä kierrätysprojektista tähteeksi pari kerää Patons Classic Woolin lankaa, joilla päätin ryhtyä tähän uhkarohkeaan yritykseen. Kiva malli ja selkeääkin selkeämmät ohjeet löytyivät täältä. Käytin omassa projektissani 6 mm puikkoja ja neuletiheys jäi taas arvauksien varaan, joten tällainen pieni "disclaimer" tähän, jos joku sattuu näistä mallia ottamaan.

Neuloin ohjeen koon 38-39 mukaan ja sitä mukaa kun neule edistyi, epäuskoni kasvoi:


Voiko tällaisesta ikinä tulla normaali tossu?

Ennen saumojen ompelua ja pesua tossut näyttivät tältä.


Ohjeen mukaan tossut huovutetaan pesukoneessa 30 asteessa. Minä olin sitä mieltä, että tossut ovat niin jättimäiset, että vaativat 60 asteen kirjopesun. 
Ja kuinkas sitten kävikään?

Ta-daa! Tossuista tuli täydelliset:


Pesukoneen jälkeen ne eivät vaatineet edes kovin väkivaltaisia toimenpiteitä, pieni muotoilu riitti. Sopivat jalkaan kuin valetut.



Olen ihan myyty. Jopa kaikkea inhoava teinitytär havitteli näitä itselleen. 
Seuraavat ovatkin jo puikoilla.


tiistai 23. joulukuuta 2014

Reippahasti käypi askeleet...

... äidin hommat on niin kiireiset... mutta ei onneksi enää kauan.

Pukinkonttiin valmistui vielä viime tingassa kaksi paria sukkia. Koska tiedän, etteivät lahjojen saajat lue tätä blogia, voin esitellä ne täällä.

Molemmat sukat on neulottu samalla tavalla kuin edellisen postauksen karkkisukat, eli silmukkamäärissä ja yleisessä ohjeessa on käytetty Novitan perusohjetta ja muuten nostettuja silmukoita ja kahta eri lankaa.

Näissä sukissa lankana oli Nalle ja kaapista löytynyt liukuvärjätty mysteerilanka.


Tämä pari taas on tehty yhdistämällä yksiväristä vihreää ja valmiiksi raidoitettua 7 veljestä. Raidat vähän rikkoutuivat ja lopputuloksena olivat metsänvihreät sukat.


Vietämme tämän joulun Belgiassa ja tänään haimme joulutunnelmaa lähikaupunki Gentistä. Edes sateinen sää ei himmentänyt tämän kaupungin kauneutta.


Brysselissä Atomium on naamioitunut joulupalloiksi.


Näissä tunnelmissa on mukava sytyttää muutama kynttilä, tarjoilla itselleen mukillinen kuumaa glögiä ja rauhoittua joulun viettoon.

Ihanaa ja rauhallista joulua toivotan myös teille!


perjantai 19. joulukuuta 2014

Karkkisukat

Sukkaosasto on aloittanut taas tuotannon. Näin käy aina joulun alla. 
Ensimmäisenä valmistuivat jouluiset karkkisukat, joiden oli piti mennä teini-ikäiselle tyttärelle. Olin tainnut valita kuitenkin liian pikkutyttömäiset värit, koska hän ei tykännyt näistä alkuunkaan. Niinpä nämä sukat jäävät nyt omaan käyttöön ja tyttärelle täytynee laittaa vireille jotkut mustat ja synkät teinisukat.           


                                                                                                                                                                                                                 
Sukat on neulottu valkoisesta 7 veljeksestä ja Lang Yarnsin Mille Colori –langasta, joka oli minulle uusi tuttavuus. Värillinen lanka oli himpun verran paksumpaa kuin valkea, mutta se ei neulottaessa häirinnyt eikä lopputulosta haittaa. Lankaa meni puoli kerää seiskaveikkaa ja kerä värilankaa.



Neuloin sukat ihan normaaliin tapaan ylhäältä alas. Vaikka neule näyttää vähän kirjoneuleelta niin sitä se ei kuitenkaan ole. Neuloin siis vain yhdellä värillä kerrallaan raitoja, mutta rytmitin niitä neulomatta nostetuilla silmukoilla. Tällä systeemillä neuleesta tulee joustavaa eikä pääteltäväksikään jää paljon mitään.


Neulomisessa seuraa piti tällä kertaa Tommi Kinnusen Neljäntienristeys. Olipa hyvä kirja! En yhtään ihmettele Finlandiapalkintoehdokkuutta. 



Näistä sukista tuli oikein lämpimät, pehmeät ja hyvin jouluisen väriset. Väriterapiaa talven harmauteen! 
Ja jos nämä eivät kenenkään jalkaan sovi niin uusi ura odottaa takan reunalla.

lauantai 13. joulukuuta 2014

Arkeen ja juhlaan

Näpertelyosastolta päivää. 

En yleensä tykkää erityisemmin kierrellä kaupoissa, mutta kirjakaupat ja käsityöliikkeet ovat poikkeus. Niihin voisin jäädä vaikka asumaan. Brysselistä en ole vielä hirveän monia käsityöliikkeitä bongannut, mutta ehkäpä itsesuojeluvaistoni tai paremminkin "pankkitilin-suojeluvaistoni" on pitänyt minut niistä loitommalla.

Joka tapauksessa satuin tässä hiljattain käväisemään yhdessä käsityökaupassa ja sieltä tuli hankittua muutamia helmiä. Ja vähän metallilankaa. Ynnä muita tykötarpeita. (Ja ihan vain pari kerää lankaa.)



Teinpä sitten samalla "kaavalla" kahdet korvakorut.

Arkeen tämä toimistokäyttöön sopiva, asiatekstillä varustettu malli:



Ja tämä pikkujoulumalli sitten vähän juhlavampiin tilaisuuksiin:


Nyt onkin pikkujoulusesonki kuumimmillaan, hauskoja juhlia teillekin!

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Ja voittaja on...

Blogiarvonta on nyt suoritettu! Virallisena valvojana toimi poika ja onnettarena tytär, joka poimi virallisesta arvontahatusta voittajaksi Ninnin. Paljon onnea! (Laitan sinulle tiedon myös sähköpostitse).


                                      
Iso kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ja erityiskiitos mieltä lämmittäneistä kommenteistanne, tästä on mukava jatkaa kohti seuraavia synttäreitä.

Joillakin teistäkin näyttää olevan tosi hienoja blogeja. Olen käynyt vierailemassa joissakin ja löytänyt paljon ideoita, inspiraatiota ja mielenkiintoisia projekteja omaankin listaan lisättäväksi. Vaikka eipä tässä enää enempää vettä myllyyn tarvittaisi; projektilistani alkaa kohta olla niin pitkä että se rupeaa menemään jo seuraavan elämän puolelle. Ja lottovoitto tarvitaan kaiken tarvittavan langan ja muiden tykötarpeiden ostamiseen.

Mutta niin kauan kuin henki pihisee niin käsitöiden parissa jatketaan. Palataan siis asiaan!

perjantai 5. joulukuuta 2014

Kyllä maalla on mukavaa

Viime aikoina on tullut kerrottua ja näytettyä vähemmän Belgiaa, joten tässä muutamia tunnelmakuvia marraskuun lopusta kun osallistuin erään patikkaseuran sunnuntairetkelle Brysselin lähellä.


Tuli nähtyä vähän belgialaista maaseutua.


Patikoimme niittyjen ja peltojen keskellä. Näytti siltä kuin olisi ollut kevät.


Keltakukkainen on kuulemma sinappia. Sitä ei korjata pellolta vaan kynnetään sisään lannoittamaan maata tulevaa satoa varten.



Päivä oli mitä parhain ja matka jatkui halki viheriäisten niittyjen.


Lehmät laidunsivat täyttä häkää ulkona vaikka oli marraskuun loppu. 




Eikö tämä aasi hymyilekin?


Ja matkan huipennus.... bambi!

Maaseudun ajankohtaiset asiat tulivat tällä reissulla tutuksi. Nyt esimerkiksi on lanttujen sadonkorjuuaika.


Lisäksi löytyi lisää todistusaineistoa siitä, että Belgia on sittenkin oikeasti trooppinen paratiisi.



Tällä pellollla oli jotain selvästi oraalla. Mitä ihmettä se voi marraskuun lopussa olla?


Kevät on jo tulossa. Se on nyt omin silmin nähty. Toivoa siis on.


PS. Vielä ehdit osallistua arpajaisiin, jotka järjestettiin tämän blogin 1-vuotissynttärin kunniaksi. Palkintona lankaa ja suklaata, voiko parempaa yhdistelmää ollakaan? Osallistua voit täällä