No niin, valmista tuli!
Mallina oli 'Favorite cardigan' Wendy Bernardin kirjasta 'Custom knits'. Olen ostanut kirjan jo monta vuotta sitten, mutta en ole tähän mennessä päässyt kuvien ihastelua pidemmälle.
Lankana oli kierrätettyä Patons Classic Woolia, joka on aiemmin palvellut Bluebell Boatneck –puserona. Ko. pusero ei ollut meikäläisen vartalotyypille sopiva (käyttöön olisi tarvittu vyötärö), joten se joutui muutaman vuoden vaatekaapissa marinoinnin jälkeen lähes käyttämättömänä purkuun.
Tämä takki neulotaan yhtenä kappaleena ylhäältä alaspäin. Yhtäkään saumaa ei tässä tarvinnut ommella, mikä helpotti työtä ja neulojan hermoja suuresti. En ole mitenkään hyvä neulottujen kappaleiden yhteen ompelemisessa ja muutenkin kappaleet pingotettaessa ja viimeistään ommellessa venyvät ja vanuvat eri kokoisiksi. Varsinkin hihan paikalleen sovittaminen on joka kerta yhtä tuskaa. Nyt ei tarvinnut tuskailla ja sen takia valmistakin tuli suitsait sukkelaan.
Alkuperäinen ohje oli tehty avarammalla kaula-aukolla ja lyhyemmillä hihoilla ja vartalo-osalla, mutta muokkasin ohjetta vähän oman oloisemmaksi ja tein täyspitkät hihat ja helman.
Toivoin tästä villatakista helppoa ja mukavaa vapaa-ajan asustetta, joka ei Belgian säätä kavahda, ja vähän siltä näyttää että sitä sain mitä tilasin. Uskoisin että kyllä tästä vielä ihan käyttövaate tulee.
Voi olla että ensi viikolla tarvitaankin jo lämmikettä, nimittäin jos sääennustukset paikkansa pitävät, niin tänne Brysseliin saattaisi olla luvassa jopa lunta. Se olisikin piristävää viime viikkojen jälkeen, jolloin työmatkan näkymä on useimmiten ollut tämä:
